29.12.2009

Pukin parantelua

Kanootin runko laitettiin kiinni pukkiin ja pukkiin tehtiin tukipuut. Tukipuiden avulla runkoa voi ulkopuolelta painaa oikeaan leveyteen. Koska kannen keskiosa on avoin (muodostaa sitlootan), siihen ei voi poikkipuuta laittaa.

18.12.2009

Pakkanen hyydyttää

Tällä viikolla on pakkasta ollut 15-22 C. Tuusulanjärvi on tukevassa jäässä. Pakkanen hyydytti myös projektimme - ilta meni suunnittelun merkeissä.

9.12.2009

Rungon lestin reunojen leikkausta


Lestien, muottien kansien ja runkojen kanssa meinaan mennä hiukka sekaisin... No, tänään leikkasimme rälläkällä rungon lestistä reunalaipat, jotta saamme tehtyä partaat kannen lestiin. Kiitos pimeän illan, kirurgin suojavarustuksen ja erinomaisen valokuvaajamme, valokuvasta tuli hieno.

2.12.2009

Tukien rakentamista

Pitkästä aikaa työn tekeminen näkyi myös ulkoisesti. Runkoon liimattiin poikkipuut, joiden varaan kansirakennelmat tehdään. Runko toimii vai "alustana" kannen lestille - näin kannesta pitäisi tulla oikein kokoinen ts. runko ja kansi istuvat kuin kattilan kansi.

19.11.2009

Pukki lestille


Tehtiin siirrettävä pukki rungon lestiä varten. Kannen lesti tehdään rungon lestiä hyödyntäen, joten toivon mukaan lopputuloksenakin osat sopivat yhteen - kuin kattila ja sen kansi.

Työjärjestys on kutakuinkin seuraava:
  • viimeistellään pukki
  • valmistellaan rungon lesti kansilestin rakentamista varten
  • tehdään vanerista kannen tukirakenteet rungon lestiin
  • sahataan laipat pois rungon lestistä. Jäljelle jätetään noin 1,5 cm
  • tehdään kannen lestiin reunat
  • tehdään kannen lestiin "liimauslaipat" (täytyy selittää paremmin joskus)
  • tehdään uretaanilevystä kannen lesti vaneristen tukirakenteiden päälle
  • muotoillaan uretaanilevyjä ja hiotaan
  • hiomista
  • hiomista
  • tarpeen vaatiessa hiotaan lisää
  • laminoidaan lasikuitukangas uretaanilevyjen päälle
  • kittausta ja hiomista
  • kittausta ja hiomista
  • hiomista
  • hiomista
  • tarpeen vaatiessa hiotaan lisää
  • vahataan
  • tehdään tässä valmistuneesta kannen lestistä muotti
Kun edellä mainitut työvaiheet on saatu valmiiksi, on kevät.

12.11.2009

Kansi

Kannen lesti tehdään aikaisemmin tehtyyn runkoon (lestiin). Suunniteltiin tarvittavia tukirakenteita.

25.10.2009

Melontakausi lopuillaan - aikaa rakentamiseen

Syksy alkaa olla jo sen verran pitkällä että kesäiset harrastukset alkaa jäädä vähemmälle. Nyt alkaa kansimuotin rakentaminen ...

23.8.2009

Kannen suunnittelua

Ensimmäiset protot ovat nyt uineet ja talvella pitäisi tehdä kannen muotti. Vaatimuksia ja toiveita kannelle:
  • Kannen pitäisi olla yksiosainen ts. lähes koko kannen voi laminoida yhdellä kertaa, eikä useasta osasta. Käytännössä voi olla helpompi tehdä niin, että maston reikä sijaitsee omassa "konsolissa", joka tehdään omassa muotissa. Problematiikkaa on tullut mietittyä jo keväällä .. katso tästä..
  • Maston reiät yhden- ja kahden purjeen versiolle
  • Yksinkertainen mastonjalka. Maston kiinnitys jalkaan tai konsoliin kaatumisen varalta.
  • Istuimelle pitäisi olla paikka. Tämä on hankala, sillä melomisen kannalta istuimen pitäisi olla lähes keskellä, kun taas purjehtiessa reilusti taaempana. Tarttee varmaan siirrettävän istuimen. Jotta istuin olisi siirrettävä, pitäisi sitlootan olla tasalevyinen tai käyttää erillisiä kiinnikkeitä (jotka taasen veisivät tilaa ja nostaisivat painoa). Kilpasoutuveneissä istuin on pohjan kiskoissa - olisiko se yksi vaihtoehto ...
  • Keula- ja takakannella ovaalit kansiluukut. Ovaaleista on helpompi työntää pitkulaiset pötköt, kuten makuupussi ja teltta, sisään. Takakannen laipiossa voisi olla varaus pienellä päiväluukulle tai jos takakanne luukun voi korvata laipion isommalla luukulla.
  • Peräsimen kiinnitysten huoltamista varten takakannessa voisi olla varaus halkaisialtaan noin 12 cm kansiluukulle.
  • Sivukellukkeiden tarkastusluukut; tämä ei vaadi välttämättä mitään toimenpiteitä muotissa. Jos tarkastusluukut puuttuvat, niin kondenssivettä varten voisi olla koskareissa käytettävät kierrettävät vesitulpat.
  • Sivukannet on eristetty keulasta ja takaosasta pienillä laipioilla kelluttavuuden varmistamiseksi myös vuototapauksessa.
  • Kannen reunus (kannen liitos runkoon) auttaa vedestä ylös nousemisessa, jos kanootti kaatuu. Kansiköydet tai ulkonevat reunat.
  • Isonpurjeen skuuttamista varten varten tarvitsee skuutin pylpyrälle kiinnityspisteen.
  • Keulapurjeen skuuttaamista varten tarvitsee helojen kiinnityspaikat. Sivukannen tulisi jatkua samassa tasossa keulakannelle.
  • Olis kiva kun kompassille olisi kiinnityspaikka jossain konsolin seutuvilla.
  • Lastatun kanootin tavarat siirtyivät paikaltaan kaatumistestissä. Pitäisikö olla jotain kiinnikkeitä ..
  • Tartuntakahvat/-naru keulassa (ja perässä)
  • Takakannella kiilalukko tai vastaava peräsimen ylös vedintä varten.
  • Ohjauspinna olisi kiva saada kiinni ts. peräsin lukittua yhteen asentoon melomista varten.
  • Jalkaremmit reunalla roikkumista varten.
  • Paikka laidan yli ulottuvalle istuimelle. Tämä olisi varmaan vaihtoehto jalkaremmeille.
  • Juomapullon pidike :o)
Vaatimuksia ei loppujen lopuksi ole kovin paljon, mutta amatöörirakentajalle tarpeeksi näissäkin.

3.8.2009

Kaatumistesti






Turvallisuus vesillä on ollut projektin eräs tärkeimmistä tavoitteista. Se on ollut yksi syy kannelliseen kanoottiin, jossa on kiinteät sivukellukkeet jotka muodostavat samalla myös sivukannet. Kanootin kelluntaominaisudet selviävät käytännössä vain kokeilemalla - joten kanootti täytyi kaataa.
Ensimmäinen testi tehtiin ilman retkivarustusta. Kaatunut kanootti kelluu korkealla kyljellään, jopa niin korkealla, että kanootin kääntämiseksi ylhäällä olevaan partaaseen pitää kavuta perästä alkaen. Purjehtijat aiheuttama lisäpaino nousun yhteydessä ei juurikaan täytä kanoottia vedellä.
Retkeilyvarustuksessa kellukkeet eivät aivan riitä pitämään kanoottia tyhjänä. Sisään pääsee vettä joitakin kymmeniä litroja, jota sitäkin voi vielä pitää kohtuullisena määränä. Keulassa ja perässä oleva tila on niin suuri, että normaali retkivarustus saattaa liikkua paikaltaan ja aiheuttaa taipumusta kokonaan ylösalaisin kääntymiseen. Se lienee korjattavissa varusteiden tukemisella esim. telttapatjoilla tai ilmapusseilla.

6.7.2009

Lisää vain vesi



"Lopullisen" kansiratkaisun puuttuminen ei ole estänyt prototyyppien kehittelyä. Kasassa alkaa olla kolme purjehduskuntoista kanoottia, joista kaksi on tehty rungon välimuotista ja yksi lopullisesta muotista. Protojen kansiratkaisut ovat samat. Symmetrisen rungon ansiosta keula ja perä on tehty samasta muotista. Keulakannen ja takakannan väliin on istutettu sivukellukkeet, jotka samalla muodostavat partaan. Kannen ja sivukellukkeiden muotit on tehty 1,5 mm alumiinilevystä.

Kaikki protot on tehty ACA-luokan rikiä varten. Masto on tehty alumiinista, ja kahveli ja puomi puusta. Etukannessa ja takakannen laipiossa on kumiluukut retkivarusteiden pakkaamista varten.

Keltainen kannen väri on purjekanootissa (ja kajakissa) hieno väri, mutta myös ötökät ovat siitä kiinnostuneet - tuppaavat makoilemaan aurinkoisella kannella.

11.6.2009

Rungon (=lestin) kastelu




Purjekanootin runko on nyt kasteltu vedessä - mutta kastajaiset täytyy pitää varmaan erikseen, koska suunnittelija ja toteuttajat eivät ole antaneet nimeä tälle purjekanoottityypille.

Uitettu runko oli itse asiassa muotin tekemiseen käytetty lesti, joten pohjassa oli muotin irrottamiseen tarkoitetut vesiputket ts. pohjassa oli kaksi reikää. Ratkaisu reikien tukkimiseksi ei todellakaan ollut esteettisesti kaunis, mutta toimiva: putket yhdistettiin vesiletkun pätkällä. Sisäpuolen raaka lasikuitupinta oli hiottu kevyesti 'tikkujen' välttämiseksi hiomapaperin karkeudella 40.

Iloksemme täytyy todeta, että runko ei uponnut ja se itse asiassa ui erittäin hyvin. Pohjan pieni V-muoto edesauttoi suunnassa pysymistä pienessä tuulessa, vaikka edettiinkin melan voimin. Laita on aika matala, joten sen korottaminen kannen liitoksen yhteydessä tulee olemaan yksi toteuttamismalli jatkossa. Melontaa haittasi laipat, mutta toisaalta ne olivat tarpeen rungon laitojen jäykistämiseksi.

Lähes parin vuoden uurastaminen palkiittiin tänään- Runko kellui, ja se oli hieno kokemus, mutta vielä on tekemistä että tällä vehkeellä tehdään ensimmäinen purjehdus saatikka lähdetään retkelle. Se ei kuitenkaan latista tämän päivän kokemuksia :-)

10.6.2009

Muotin irroitus lestistä

Muotti on nyt irroitettu lestistä. Lestiin oli liitetty kaksi vesiputkea, joiden kautta lestin ja nyt valmistuvan muotin väliin johdettiin vettä. Reunat väännettiin irti toisistaan ja kylkiä voimakkaasti taputtelemalla saatiin aikaiseksi irtautumista. Systeemi pitää suorastaan maagisia ääniä kun vesi pääsee lurahtamaan kunnolla muotin ja lestin väliin. Kun lesti oli kunnolla irti muotista se alkaa kellumaan.

Seuraavaksi uitamme lestin, jotta voimme arvioida minkälaisia pohjajäykisteitä mahdollisesti tarvitaan lopullisiin runkoihin.

5.6.2009

Muotin 2. ja 3. kerros


Muotin pintaan laminoitiin kaksi kerrosta katkokuitumattoa 300 g/m2 . Polyesterihartsia meni 8 litraa ja kovettajaa 120 ml. Hartisi meni hiukan enemmän kuin optimi, mutta muotissa sillä ei ole niin väliä.

4.6.2009

Muotin ykköset


Tänään lestin pintaan laminoitiin yksi kerros 300 g/m2 katkokuitumattoa.

Ensin matosta leikattiin muotoon tehdyt palat aikaisemmin tehtyjen sabluunojen avulla. Sitten lestin pintaan telattiin hartsia kunkin palan kokoinen alue, ja päälle levitettiin matto. Laminointia vietiin eteenpäin kahteen pekkaan vastakkaisilta puolilta perästä keulaan yhtenä rintamana.

Kahdestaan maton sijoittaminen oli helpointa siten, että toinen otti yläreunasta ja sihtasi kölilinjan kohdalleen, ja toinen taittoi maton runkoa vasten ja painoi alareuna paikalleen. Matto telattiin ensin kostealla telalla kiinni, ja sen jälkeen alumiinitelalla. Reunan tiukat kulmat tuputeltiin 75 mm leveällä pensselillä ja alumiinisellä kulmatelalla (ei saatavissa kaupoista).

Koska me oltiin tekemässä muottia, hartsin määrällä ei ollut niin väliä. Polyesterihartsia kului reilu 4 litraa kolmessa erässä tehtynä (3 l + 1 l + 0.x l) ja kovettajaa 60 ml (1.5 % hartsin määrästä). Vaikka polyesterin sekoitusohjeet neuvovat sekoitussuhteet painoprosentteina, tilavuuksien käyttäminen käy yhtä hyvin.

Työ jatkuu lähipäivinä 2. ja 3. kuitukerroksen laminoinnilla.

3.6.2009

Muotin valmisteluja


Lesti vahattiin ja kiillotettiin neljään kertaan.

Muotin laminointi aloitettiin gelcoatin levityksellä lestin pintaan. Jotta muotti ei olisi samanvärinen kuin siitä syntyvät rungot, valkoisen gelcoatin joukkoon sekoitettiin noin 100 ml tummansinistä väriainetta. Väriainepullon sisältö jäänee salaisuudeksi. Ilman merkintöjä valmistajasta tai sisällöstä ollut pullo saatiin kaupan kylkiäisenä lasikuidun oston yhdessä. Gelcoattia tehtiin 4 litran annos, johon joukkoon sekoitettiin 60 ml kovetetta (ts. sekoitussuhde 1.5%). Gelcoattia jäi yli noin puoli litraa (ts. toteutunut kulutus oli noin 3,5 l).

Gelcoatin levitykseen osoittautui hyväksi 100 mm leveä pensseli, jolla gelcoattia levitettiin lestin pintaan pienin puolikaarevin vedoin siten, että levittäminen aloitettiin ja päätettiin vielä käsittelemättömällä pinnalla.

Ensimmäinen kerros katkokuitumattoa levitään 24 tunnin kuluessa, eli huomen illalla.

27.5.2009

Lestin hiontaa, osa 75 tai jotain sinne päin ..


Lestiä on taas hiottu pariin otteeseen, ensin kierros vesihiomapaperin karkeudella 800 ja sitten 2000. Sen jälkeen puunattu kiillotuskoneen ja Farecla G3:n avulla pariin kertaan. Vaikea uskoa pohjaa ei enään tarvitsisikaan hioa - hiontaa saa kyllä aivan tarpeeksi vielä kannen tekovaiheessa.



Lestiin liimattiin myös putket vesiletkuja varten. Veden avulla on tarkoitus helpottaa lestin irroitusta muotista. Liimaus tehtiin näin: pohjaan porattiin kaksi reikää, lasikuituisten putkien läpi pujotettiin narut jotka olis suojattu teipillä narun suojaamiseksi polyesteriltä, naru pujotettiin lestin reikien läpi ja naruihin laitettiin tunkit painoksi jotta putket pysyy pystyssä polyesterillä liimaamisen ajaksi.

Seuraavat askeleet ovat lestin vahaaminen muotin tekoa varten ja muotin laminointi.

Muotin laminointi tehdään varmaan seuraavalla reseptillä: 1 kerta valkoinen gelcoat johon jokin erikoinen väripasta värittämään pintaa, polyesterihartsia, 12 m katkokuitua (450 g/m2) lujitteeksi joka riittää kahteen kerrokseen.

20.5.2009

Rungon (pohjan) paino - harjoituslaskelma

Mielenkiinnon vuoksi tuli laskettua rungon (vain pohja) teoreettinen paino. Tätä voidaan sitten joskus verrata toteutumaan.

Pohjan pinta-ala on piirrustusten perusteella tehdyn 3D-mallin mukaan on 5,5 m2.

Jos lujitteita (lasikuitumattoa, katkokuitu) on kolme kerrosta seuraavin vahvuuksin:
1. kerros: 300 g/m2
2. kerros: 300 g/m2
3. kerros: 300 g/m2

niin lujitteiden paino on 900 g/m2 => Lujitteiden kokonaispaino on 4,95 kg (5,5 m2 x 900g/m2)

Rungon pohjaan laitetaan gel coat kerros, ja sisäpuoli käsitellään top coatilla. Ohjeiden mukaisesti siveltynä yhden gel coat/top coat kerroksen painon pitäisi olla 350 g/m2. Jotta gel coat olisi vedenpitävä, kerroksia tarvittaisiin kaksi. Kanootti on kuitenkin valtaosan eliniästään kuivalla maalla, joten yksi kerros sisä- ja ulkopohjassa on riittävä käyttötarkoituksessamme. Näin säästämme hiukan painossa. Käytännössä gelcoatin tasainen sively on varsin haastavaa, joten laskennassa käytän 500 g/m2 tukevasti ulkopintaan siveltynä.

1 kerrosta gel coatia => Ulkopohjan gelcoatin kokonaispaino on 2,75 kg (5,5 m2 x 500 g/m2). Sisäpuolelta tuleva lisäpaino riippuu avotilan suuruudesta. Täysin avonaisessa kanootissa kulutus on ulkopuolta vastaava.

Hartsin määrä lujitteessa (suhde) pitäisi olla 2,2. Eli hartsin määrä on 1980 g/m2, joten hartsin kokonaispaino on 10,89 kg (5,5 m2 x 1980 g/m2).

Kanootin rungon (pohjan) kokonaispaino edellisen laskelman mukaan pitäisi olla 18,59 kg (4,95 kg + 2,75 + 10,89 kg). Uivaan purjekanoottiin tulaa vielä tuplaten varusteita.

18.5.2009

Vesihiontaa

Lestiä on hiottu taas parin miestyötunnin verran, nyt karkeudella 400. Pinta on himmeä mutta orastavaa kiiltoa on jo havaittavissa.

13.5.2009

Lestin hiontaa, jatkuu ...

Hiontaa on jatkettu kahden illan verran. Ensin pari kierrosta kuivana ja koneellisesti karkeudella 180, sitten kerta 240:llä. Toisen illan päätteksi runko pestiin hiontapölystä ja vesihiottiin karkeudella 400.

Ensi viikolla jatketaan samaan malliin.

6.5.2009

Lestin hiontaa


Tänään jatkettin lestin hiontaa rohkaisevin tuloksin. Käyttöön otettiin edellistä kertaa järeämmät välineet - ensin koneellinen hionta kuivana ja sitten käsin märkänä. Molemmilla kerroilla hiomapaperin karkeus 120. Tulosta syntyi hyvin mutta siitä huolimatta seuraavalla kerralla tehdään sama operaatio uusiksi.

Jos tästä nyt pitäisi jotain oppia, niin vähintään oikean hiontakarkeuden merkitys. Olkoonkin, että pyrkimyksenä on kiiltävä lopputulos, niin pintavikojen hionta vaatii riittävän karkeaa hiontapaperia. Karkeammasta sitten siirrytään asteittain hienompaan. Gelcoat pinta kestää yllättävän hyvin hiontaa ja sen saa riittävän laadukkaaksi muottia varten.

4.5.2009

Peräsinhelat


Peräpeilin puuttuessa hyviä purjekanootin peräsinheloja ei tahdo löytyä, mutta onneksi edes jotain on tarjolla. Holtilla ja Burtonilla on heloja, joiden "haarukka" on riittävän iso kanootin perään. Holttiin löytyy myös eri peräsinkotelon leveyksille sopivia malleja. Tarkoitus olisi testata kuinkaHoltin helat sopisivat lasikuidusta tehtyyn peräsinkoteloon JA kanootin perään. Kanootin perä on vain pari senttiä paksu, mutta aluperin peräsimeen tarkoitettu hela istuu runkoomme keskinkertaisesti. Helapari soveltuu hyvin purjekanootteihin, mutta aika näyttää tuleeko nämä tämän projektin käyttöön.

Yläkuvassa on Holtin helat (HA4017-42 ja HA4018-23), jotka löytyvät ainakin englantilaisesta sailboats.co.uk verkkokaupasta kohtuuhintaan 53 £ (josssa mukana peräsimen alaspidin ja kuljetuskulut, joiden osuus oli noin 4 puntaa).

Alakuvassa on Bartonin vastaavat, joita voi kysellä ainakin Maritimista (hinta n. 13-14 €/hela).

2.5.2009

Lestin hiontaa

Taas päästiin jo tutuksi tulleeseen hiontahommaan. Välimuotin mukana lestiin tuleet pienet, mutta katsetta harmittavat, pintavirheet on tarkoitus hioa pois lestistä. Virheet ovat niin pieniä, että käsikopelolla niitä ei juurikaan tunne ja silmäkin havaitsee ne vain sopivassa heijastuksessa. Kuitenkin ne virheet ovat sen verran suuria että häiritsisivät lopullisessa muotissa, joten parempaan olisi tarkoitus pyrkiä.

Vappuviikonlopun sää helli ja hionta oli mukava tehdä ulkona 180 karkeuksisellä vesihiomapaperilla. Ajanpuutteen työmaan laajuuden vuoksi homma jatkuu seuraavalla kerrralla.

17.4.2009

Lesti on syntynyt


Lesti on nyt kuivunut 3 päivää ja oli aika yrittää irrotusta. Ensimmäiseksi otettiin apuun puutarhan kasteluletku ja se siihen liitettiin haaroitin, joka taas kiinnitettiin letkunkiristimillä välimuotin vesiputkiin. Hanat auki ja vettä muottiin. Laippojen reunat irtosivat helposti käsin vääntämällä, mutta itse runko vaati enemmän kärsivällisyyttä. Rutistelun, puristelun, taputtelun ja veden juoksuttamisen jälkeen välilesti napsahteli pikkuhiljaa irti muotistaan.

Oli mielenkiintoista nähdä miten muotin yksinkertainen ja hiottu ohut gelcoat/polyesterikerros ei pitänyt vettä täydellisesti, vaan vettä tihkui lasikuidun läpi. Lestin kaksinkertainen gelgoat/3 x polyesterilaminointi taasen piti vettä erinomaisesti.

Melko rankankin muotin hiomisen jäljiltä itse välilestin pinta oli kiiltävä. Tiedossa olleet pienet virheet heijastelivat ylikorostuneesti valoa vasten katsottaessa, vaikka kädellä tunnustellessa pinnan virheitä tuskin tuntee.

Seuraavaksi on tarkoitus kitata lestin virheet ja hioa pinta.

14.4.2009

Välimuotista lesti

Projekti on muutamassa päivässä loikannut aimo harppauksen eteenpäin, kun päästiin taas pitkästä aikaa laminointipuuhiin. Tarkoitus on tehdä nyt valmiina olevasta "välimuotista" lesti, josta tehdään lopullinen muotti.

Välimuotti vahattiin ja kiillotettiin noin neljään kertaan.


Pintaan on sivelty valkoinen gelcoat kahteen kertaan, jotta saadaan riittävän paksu pinta jopa kevyttä hiontaa varten. Muotti pidettiin kallellaan, jotta styreenistä haihtuvat ilmaa painavammat kaasut valuisivat reunojen yli lattialle. Jos runko olisi normaalissa vaaka-asennossa, pohjalla lilluva styreenihöyry voisi haitata kuivumista ja heikentää pinnan laatua. Ainetta kului 6 litraa. (Sivuhuomatus: Jatkuvasti vedessä uivissa "veneissä" kaksinkertainen gelcoat taitaa olla normaali käytäntö tarpeeksi paksun polyesteriä suojaavan gelcoat kerroksen aikaan saamiseksi, mutta meidän uivissa kanooteissa tulee olemaan vain yksi kerros gelcoattia painon säästämiseksi.) Gelcoat kerrokset on sivelty saman päivän aikana.


Ensimmäinen lasikuitukerros laitettiin gelcoat sivelyä seuraavana päivänä. Lujitteena käytettiin 300 g/m2 paksua katkokuitua, joka oli leikattu ennakkoon oikean kokoisiksi paloiksi tekemillämme sabluunoilla. Kanootin pohjan pinta-ala on 5,5 m2, mutta reunassa olevat n. 10 cm leveät laipat kasvattivat lasikuitumaton kokonaistarpeen noin seitsemään neliöön. Polyesterihartsiin sekoitettiin kovetetta 2 %, eli 1 litraan hartsia laitettiin 20 ml kovetetta. Laminointi tehtiin käsin telaamalla pieni määrä kerrallaan ( 2 litraa + 1,5 l + 1 l = 4 ,5 litraa). Hartsin ja kovetteen sekoitusohjeet käyttävät painoa (koska 1 kg hartsia <> 1 litra hartsia), mutta tilavuuksilla on helpompi lotrata lopputuloksen kärsimättä.

Ensimmäistä laminointikerrosta seuraavana päivänä laminointiin 2. ja 3. kerros. Hartsia meni 8 litraa ja kovetetta vastaavasti 160 ml. Hartsia tehtiin 2 litraa kerrallaan, eikä käsiin kovettumisen vaaraa ollut. Työskentelylämpötila oli meillä varmaan ohjeiden alapuolella, tallissa n. 14 C, mutta hyvin tuo näyttää jämähtävän. Nyt sitten odotellaan kevään etenemistä pari päivää ennenkuin otetaan lesti pois muotistaan.

1.4.2009

Materiaalimäärien mittailua


Laminointityön nopeuttamiseksi tehtiin kaavat kuidun leikkaukseen. Samalla saa paremman kuvan kuitumääristä kun lähtee ostoksille. Kaavat tehtiin ohuesta, 120 cm leveästä, solumuovista.

15.3.2009

Jatkuu ...

Pakkaset pitivät työskentelytilan niin kylmänä että työn jatkamisesta ei tullut oikein mitään, saatikka lasikuidun käsittelystä.

Kevät alkaa lämmittää samalla kun talliin on tehty lämpöeristystä. Päästiin taas työn makuun.

28.1.2009

Pakollinen suunnittelutauko

Joskus tulee käytännön ongelmiakin harrastusprojekteissa .. Talvipakkasten johdosta työtila on liian kylmä lasikuitutöihin. Odottelemme lämpöisempiä kelejä tai tilan lämpöeristystä ...

7.1.2009

Kannen suunnittelua


Kansi ja sen tehtävä maston tukemisessa tuottaa omia toistaiseksi ratkaisemattomia haasteita. Tavoitteena olisi yksinkertainen ja kivan näköinen ratkaisu. Samaten kannen liitos runkoon ja sivukellukkeiden liittyminen keula- ja peräkanteen on osin avoinna.