4.5.2009

Peräsinhelat


Peräpeilin puuttuessa hyviä purjekanootin peräsinheloja ei tahdo löytyä, mutta onneksi edes jotain on tarjolla. Holtilla ja Burtonilla on heloja, joiden "haarukka" on riittävän iso kanootin perään. Holttiin löytyy myös eri peräsinkotelon leveyksille sopivia malleja. Tarkoitus olisi testata kuinkaHoltin helat sopisivat lasikuidusta tehtyyn peräsinkoteloon JA kanootin perään. Kanootin perä on vain pari senttiä paksu, mutta aluperin peräsimeen tarkoitettu hela istuu runkoomme keskinkertaisesti. Helapari soveltuu hyvin purjekanootteihin, mutta aika näyttää tuleeko nämä tämän projektin käyttöön.

Yläkuvassa on Holtin helat (HA4017-42 ja HA4018-23), jotka löytyvät ainakin englantilaisesta sailboats.co.uk verkkokaupasta kohtuuhintaan 53 £ (josssa mukana peräsimen alaspidin ja kuljetuskulut, joiden osuus oli noin 4 puntaa).

Alakuvassa on Bartonin vastaavat, joita voi kysellä ainakin Maritimista (hinta n. 13-14 €/hela).

2.5.2009

Lestin hiontaa

Taas päästiin jo tutuksi tulleeseen hiontahommaan. Välimuotin mukana lestiin tuleet pienet, mutta katsetta harmittavat, pintavirheet on tarkoitus hioa pois lestistä. Virheet ovat niin pieniä, että käsikopelolla niitä ei juurikaan tunne ja silmäkin havaitsee ne vain sopivassa heijastuksessa. Kuitenkin ne virheet ovat sen verran suuria että häiritsisivät lopullisessa muotissa, joten parempaan olisi tarkoitus pyrkiä.

Vappuviikonlopun sää helli ja hionta oli mukava tehdä ulkona 180 karkeuksisellä vesihiomapaperilla. Ajanpuutteen työmaan laajuuden vuoksi homma jatkuu seuraavalla kerrralla.

17.4.2009

Lesti on syntynyt


Lesti on nyt kuivunut 3 päivää ja oli aika yrittää irrotusta. Ensimmäiseksi otettiin apuun puutarhan kasteluletku ja se siihen liitettiin haaroitin, joka taas kiinnitettiin letkunkiristimillä välimuotin vesiputkiin. Hanat auki ja vettä muottiin. Laippojen reunat irtosivat helposti käsin vääntämällä, mutta itse runko vaati enemmän kärsivällisyyttä. Rutistelun, puristelun, taputtelun ja veden juoksuttamisen jälkeen välilesti napsahteli pikkuhiljaa irti muotistaan.

Oli mielenkiintoista nähdä miten muotin yksinkertainen ja hiottu ohut gelcoat/polyesterikerros ei pitänyt vettä täydellisesti, vaan vettä tihkui lasikuidun läpi. Lestin kaksinkertainen gelgoat/3 x polyesterilaminointi taasen piti vettä erinomaisesti.

Melko rankankin muotin hiomisen jäljiltä itse välilestin pinta oli kiiltävä. Tiedossa olleet pienet virheet heijastelivat ylikorostuneesti valoa vasten katsottaessa, vaikka kädellä tunnustellessa pinnan virheitä tuskin tuntee.

Seuraavaksi on tarkoitus kitata lestin virheet ja hioa pinta.

14.4.2009

Välimuotista lesti

Projekti on muutamassa päivässä loikannut aimo harppauksen eteenpäin, kun päästiin taas pitkästä aikaa laminointipuuhiin. Tarkoitus on tehdä nyt valmiina olevasta "välimuotista" lesti, josta tehdään lopullinen muotti.

Välimuotti vahattiin ja kiillotettiin noin neljään kertaan.


Pintaan on sivelty valkoinen gelcoat kahteen kertaan, jotta saadaan riittävän paksu pinta jopa kevyttä hiontaa varten. Muotti pidettiin kallellaan, jotta styreenistä haihtuvat ilmaa painavammat kaasut valuisivat reunojen yli lattialle. Jos runko olisi normaalissa vaaka-asennossa, pohjalla lilluva styreenihöyry voisi haitata kuivumista ja heikentää pinnan laatua. Ainetta kului 6 litraa. (Sivuhuomatus: Jatkuvasti vedessä uivissa "veneissä" kaksinkertainen gelcoat taitaa olla normaali käytäntö tarpeeksi paksun polyesteriä suojaavan gelcoat kerroksen aikaan saamiseksi, mutta meidän uivissa kanooteissa tulee olemaan vain yksi kerros gelcoattia painon säästämiseksi.) Gelcoat kerrokset on sivelty saman päivän aikana.


Ensimmäinen lasikuitukerros laitettiin gelcoat sivelyä seuraavana päivänä. Lujitteena käytettiin 300 g/m2 paksua katkokuitua, joka oli leikattu ennakkoon oikean kokoisiksi paloiksi tekemillämme sabluunoilla. Kanootin pohjan pinta-ala on 5,5 m2, mutta reunassa olevat n. 10 cm leveät laipat kasvattivat lasikuitumaton kokonaistarpeen noin seitsemään neliöön. Polyesterihartsiin sekoitettiin kovetetta 2 %, eli 1 litraan hartsia laitettiin 20 ml kovetetta. Laminointi tehtiin käsin telaamalla pieni määrä kerrallaan ( 2 litraa + 1,5 l + 1 l = 4 ,5 litraa). Hartsin ja kovetteen sekoitusohjeet käyttävät painoa (koska 1 kg hartsia <> 1 litra hartsia), mutta tilavuuksilla on helpompi lotrata lopputuloksen kärsimättä.

Ensimmäistä laminointikerrosta seuraavana päivänä laminointiin 2. ja 3. kerros. Hartsia meni 8 litraa ja kovetetta vastaavasti 160 ml. Hartsia tehtiin 2 litraa kerrallaan, eikä käsiin kovettumisen vaaraa ollut. Työskentelylämpötila oli meillä varmaan ohjeiden alapuolella, tallissa n. 14 C, mutta hyvin tuo näyttää jämähtävän. Nyt sitten odotellaan kevään etenemistä pari päivää ennenkuin otetaan lesti pois muotistaan.

1.4.2009

Materiaalimäärien mittailua


Laminointityön nopeuttamiseksi tehtiin kaavat kuidun leikkaukseen. Samalla saa paremman kuvan kuitumääristä kun lähtee ostoksille. Kaavat tehtiin ohuesta, 120 cm leveästä, solumuovista.

15.3.2009

Jatkuu ...

Pakkaset pitivät työskentelytilan niin kylmänä että työn jatkamisesta ei tullut oikein mitään, saatikka lasikuidun käsittelystä.

Kevät alkaa lämmittää samalla kun talliin on tehty lämpöeristystä. Päästiin taas työn makuun.