Yli tuhat naulaa

Kun katsot vanhempia kuvia, lestin pinnan rakennetapa näkyy aika hyvin ulkoa päin. Sisäpuolelta näkyy rujo ja piikikiäs pinta - vanerisiivut on liitetty runkorimoihin naulapyssyn avulla. Käsin paukuttamalla työ olisi ollut hidasta, sillä nauloja taisi mennä reilusti yli 1000 kappaletta (kuva lestin sisältä).

8. hiontakerta ja "laipan" asennus

Taas on yksi ilta hiottu (hiontapaperin karkeus 240) ja kitattu. Pinta paranee "sormin tuntuvasti". Käsin sively paljastaa pienet laatuvirheet paremmin kuin katsominen.

Kuva 1: laippojen asennus

Kuva 2: Aikaisemmin kaariin sahatut kolot laippoja varten

Kuva 3: Venemessujen demo alipaineinjektiosta

Partaaseen asennettiin noin 13 cm leveä laippa (katso kuva 1) 4 mm koivuvanerista, jonka avulla muottiin saadaan leveä tasainen reunus.

Runkokaariin on aikaisemmin sahattu kolot (kuva 2), jotta laipalle saatiin hyvä tuki. Laippa kiinnitettiin ruuveilla ja liimalla. Samalla kun laippa jäykistää muottia, siitä tulee myös leveä tasainen pinta mahdollista alipaineinjektiota varten.

Alipaineinjektio on siisti laminointitapa ja lopputuotteesta tulee kevyt, mutta se vaatii harjoittelua onnistuakseen (harjoittelu vaati euroja). Aika näyttää mikä on lopullinen valmistusmenetelmä, mutta laipat ainakin mahdollistavat myös injektion käyttämisen. Kuvassa 3 on erään Kymen Ammattikorkeakoulun (www.kyamk.fi/../Veneala) venemessujen -08 demovene alipaineinjektiosta. Kuvassa näkyy hyvin ilman tuloletku pohjan kohdalla, vihreät verkot ilman kierron parantamiseksi ja leveät laipat. Muotin peittävä pussi on kiinnitetty ilmatiiviisti laippoihin kaksipuoleisella erikoisteipillä, joka näkyy kuvassa mustana viivana reunoissa.

5. 6. ja 7. hionta-/kittauskerta, ja hei taas me ruiskutetaan

Ruiskukittauksen jälkeen pintaa on hiottu (hiomapaperin karkeus 160) ja kitattu Dinitrolin 6010 Super Soft-kitillä. Ruiskukittauksen ansiosta pinnasta hävisi karkeamman (karkeus 60) hionnan jäljet ja on pystytty keskittymään pieniin pintavirheisiin. Kittiä menee tiukkaan kittaukseen niin vähän kerrallaan, että kerta-annos vastaa reilua ruokalusikallista. Kaksikomponenttinen Super Soft kuivaa varttitunnissa ja on mukava hioa, joten illan aikana ehtii tehdä useamman kittaus-hiontakerroksen. Kitattavat kohdat kannattaa merkitä lyijykynällä ennen kitin sekoittamisesta, sillä ruokalusikallinen on todella riittoisaa ja kitti kuivaa nopeasta.


Seitsemännen hiontakerran jälkeen runko ruiskukitattiin kahdella kerroksella aikaisemminkin käytetyllä Permasolidin hiontamaalilla. Nyt työn jälki alkaa todella näkyä. Kostea hiontamaali näyttää laajat epätasaisuudet selvästi ja pienet pintavirheet löytyvät helposti kuivassa tasaisen harmaassa pinnassa. Homma jatkuu taas kittaamalla.