Kaatumistesti

Turvallisuus vesillä on ollut projektin eräs tärkeimmistä tavoitteista. Se on ollut yksi syy kannelliseen kanoottiin, jossa on kiinteät sivukellukkeet jotka muodostavat samalla myös sivukannet. Kanootin kelluntaominaisudet selviävät käytännössä vain kokeilemalla - joten kanootti täytyi kaataa.

Ensimmäinen testi tehtiin ilman retkivarustusta. Kaatunut kanootti kelluu korkealla kyljellään, jopa niin korkealla, että kanootin kääntämiseksi ylhäällä olevaan partaaseen pitää kavuta perästä alkaen. Purjehtijat aiheuttama lisäpaino nousun yhteydessä ei juurikaan täytä kanoottia vedellä.

Retkeilyvarustuksessa kellukkeet eivät aivan riitä pitämään kanoottia tyhjänä. Sisään pääsee vettä joitakin kymmeniä litroja, jota sitäkin voi vielä pitää kohtuullisena määränä. Keulassa ja perässä oleva tila on niin suuri, että normaali retkivarustus saattaa liikkua paikaltaan ja aiheuttaa taipumusta kokonaan ylösalaisin kääntymiseen. Se lienee korjattavissa varusteiden tukemisella esim. telttapatjoilla tai ilmapusseilla.

Tietokonemallinnusta

Johnin piirustukset ovat hyvä lähtökohta toteutukselle, mutta ne ovat kuitenkin avokanootin piirustukset. Meidän tavoitteena on tehdä noin 2/3-osaa katettu kanootti, jossa on vesitiiviit laipiot retkeilyvälineillä. Kiinteän katteen perustelut on yksinkertaiset - purjekanootti pärskii melkoisesti vettä kun sillä luovii vastatuuleen. Avokanootissa ei vastaava koe, koska yleensä sillä ei melota viistosti vastatuuleen eikä ainakaan samaa vauhtia kuin purjekanootilla.

Avotilan kohdalla partaan on tarkoitus olla C/5M luokan sallimat 10 cm, jolloin se toimii istuimena sekä kellukkeena. Purjekanootin keskikohdalla laidoissa olevat kellukkeet lisäävät kanootin kelluvuutta kylkiasennossa (=kaatuneena) ja siten lisäävät merkittävästi turvallisuutta. Kaatumistapauksessa kanoottiin menee vähemmän vettä ja se on nopeammin purjehduskunnossa.