Kakstonnista ja Fareclaa

Kannen lestiä on tänään hiottu karkeudella 2000 ja puunattu Fareclan kiillotusaineella. Kansi kiiltää nyt hienosta. Paikka paikoin lestissä on pieniä koloja, mutta muotissa ne tulevat näkyviin kohoumina jotka on tarkoitus hioa muotista pois.

Ennen nukkumaanmenoa kannen lesti vahattiin ensimmäisen kerran ja peiteltiin pölyltä suojaan vanhoilla lakanoilla.

Lestin hiontaa, osa 75 tai jotain sinne päin ..

Lestiä on taas hiottu pariin otteeseen, ensin kierros vesihiomapaperin karkeudella 800 ja sitten 2000. Sen jälkeen puunattu kiillotuskoneen ja Farecla G3:n avulla pariin kertaan. Vaikea uskoa pohjaa ei enään tarvitsisikaan hioa - hiontaa saa kyllä aivan tarpeeksi vielä kannen tekovaiheessa.



Lestiin liimattiin myös putket vesiletkuja varten. Veden avulla on tarkoitus helpottaa lestin irroitusta muotista. Liimaus tehtiin näin: pohjaan porattiin kaksi reikää, lasikuituisten putkien läpi pujotettiin narut jotka olis suojattu teipillä narun suojaamiseksi polyesteriltä, naru pujotettiin lestin reikien läpi ja naruihin laitettiin tunkit painoksi jotta putket pysyy pystyssä polyesterillä liimaamisen ajaksi.

Seuraavat askeleet ovat lestin vahaaminen muotin tekoa varten ja muotin laminointi.

Muotin laminointi tehdään varmaan seuraavalla reseptillä: 1 kerta valkoinen gelcoat johon jokin erikoinen väripasta värittämään pintaa, polyesterihartsia, 12 m katkokuitua (450 g/m2) lujitteeksi joka riittää kahteen kerrokseen.

Lestin vahausta

Lestin vaneriset reunalaipat, jotka mahdollistavat mahdollisen alipaine-injektion käytön lopputuotteen valmistuksessa, teipattiin 50 mm leveällä PVC-teipillä. Teippaamalla reunat me vähän fuskattiin työn laadussa, mutta laippojen pinnan laadulla ei ole paljon merkitystä lopullisessa työssä. Oikea oppisempi tapa olisi ollut laippojen maalaus ja kiillotus tasaiseksi itse lestin tavoin.

Lestin pinta kiillotettiin vielä kerran Farecla G10:llä. Kiillotus ei aiheuttanut havaittavaa muutosta pinnan laadussa sillä se on jo kiiltävä aikaisemman puunauksen ansiosta. Kiillotuksen jälkeen pintaan levitettiin ensimmäinen kerta muottivahaa (Blue Wax 333 MR) joka noin tunnin kuivumisen jälkeen kiillotettiin. Vahausta tehdään kaikkiaan noin 5 kertaa.

Vesihiontaa (9. hiontakerta)

Hionta vesihiontapaperilla, jonka karkeus on 2000 (3M Wetordry 401Q Perfect-it, myyjä esim. HL-Group tai Cora Väri), tuntui hyvältä ratkaisulta. Hionta oli helppo tehdä ja pinnasta lähti juuri sopivasti materiaalia. Hionnan jälkeen pinta puunattiin Farecla G6:lla käyttää halpaa killotuskonetta. Kuvassa näkyy Fareclan jälkeen puhdistettu pinta oikealla. Vasemmalla on vielä Farecla-kerros odottamassa hinkkaamista.

Lisää töitä

Lestin pinnan hienosäätöä on nyt kokeiltu eri tuotteilla. Pelkkä kiillotus pastalla ei riitä vaan parhaalta ratkaisulta näyttää (1) vesihiontapaperi karkeus 2000, (2) hiontapasta Farecla G6 ja (3) kiillotus Farecla G10.

Tässä säätämisessä vanerisen lestin pinta on hiukan elänyt, joten maalipinnan laatu on samalla heikentynyt. Joudumme tekemään yhden lasikuituisen välimuotin ennen lopullista muottia, joka hidastaa projektia ja nostaa kustannuksia. Samalla lopullisen muotin laadun pitäisi olla parempi ja ehkä ennalta paremmin ennakoitavissakin.

Hiontatahnaa

Seuraavaksi pintaa puunataan Farecla G10 (www.farecla.com) hiontatahnalla. Tämä on sieltä hienoimmasta päästä. Fareclalla on muitakin karkeuksia mutta aloitamme varovasti tällä tuotteella.
(kuva valmistajalta)