Kannen lesti kierrätykseen

Kannen lesti on tehnyt tehtävänsä, ja se on nyt siirretty palasina materian kierrätyskeskukseen. Kahden talven työ on pistetty ns. päreiksi - mutta hyvällä mielellä sillä meillä on kannen muotti.

Tässä kannen lesti lähes valmiina (kuva maaliskuulta)

Tässä lesti tehtävänsä tehneenä ja pilkottuna materiaalin kierrätyskuntoon.

Lestistä tehty kannen muotti siirtyy kesäiseen rakennuspaikkaan.

Musta tuntuu hyvältä

Kannen lesti on vahattu kolmeen kertaan ja muotin tekeminen on aloitettu sivelemällä lestin pintaan kerros mustaa gelcoattia. Gelcoat muodostaa muotin mustan sisäpinnan. Seuraavan 24 tunnin sisällä pintaan laitetaan ensimmäinen kerros lasikuitumattoa.

Kakstonnista ja Fareclaa

Kannen lestiä on tänään hiottu karkeudella 2000 ja puunattu Fareclan kiillotusaineella. Kansi kiiltää nyt hienosta. Paikka paikoin lestissä on pieniä koloja, mutta muotissa ne tulevat näkyviin kohoumina jotka on tarkoitus hioa muotista pois.

Ennen nukkumaanmenoa kannen lesti vahattiin ensimmäisen kerran ja peiteltiin pölyltä suojaan vanhoilla lakanoilla.

Kannen puunausta tonnisella

Kannen lestiä hiottiin vesihiontapaperin karkeudella 1000. Ruiskumaalauksen appelsiinipinta on saatu pois aika hyvin, mutta vielä on pieniä kraatereita. Hölmöintä tässä on se, että kraatereiden syvyys on niin pieni, että niitä ei voi sormella tuntea. Kuitenkin kannessa näkyy sopivassa kulmassa katsottaessa appelsiinipintaa (niitä kraatereita). Maalikerros on sen verran ohut, että mallikerroksen pohja kuultaa paikka paikoin läpi - mutta ei ole vielä puhki. Aloiteltiin jo hiontaa karkeudella 2000 (3M paperi Cora Väristä).

Kölilaatikon lesti

Ei oo helppoo. Kölilaatikon muotista tuli lesti. Alun perin tarkoitus oli, että vanerisesta kölilaatikon muotista saisi tehtyä valmiita kölilaatikoita. Muodot ovat vaan sen malliset, että täytyy tehdä ensin lesti, josta tehdään kaksiosainen muotti. Kölilaatikkokin tehdään siis kahdesta osasta.

Aikaisempaan kokemukseen perustuen kölilaatikon sivut eivät voi olla tasaiset "lommahtamisen" vuoksi. Kylkeen täytyy siis tehdä poikkeavia muotoja, jotka on saatu aikaiseksi liimaamalla vanerisoirot. Kulmia on loivennettu Wurthin VAKU 20 kitillä (Tarjoustalo, Vantaa, Porttipuisto). Kaikenlaisia kittejä on tullut tämän projektin aikana kokeiltua, ja tämä tuntuu ehdottomasti liian kovalta hiottavuudeltaan.

Kannen lesti maalattuna

Kannen lesti on maalattu kaksikomponenttimaalilla. Appelsiinin kuorella oleva pinta hiottiin kevyesti vesihiomapaperin karkeudella 1000. Hionta jatkuu ensi kerralla.

Kannen lestin hiomista

Tänään hiottiin kantta karkeudella 320 - 400. Kittiäkin meni, mutta vain vajaa teelusikallinen. Hiominen tuntuu mukavammalta kun tietää että seuraavana vuorossa EI ole rankka kittaus.

Blogia päivittäessä hoksasin ajan kulkeneen nopeasti - kannen lestiä alettiin tehdä reilusti yli vuosi sitten. Toki välissä on ollut taukoja eri syistä ja kesällä ei rakennettu. Ollaan me sitkeitä kun ei luovuteta :-)

Kittiä ja hiontaa

Kantta taas tullut hiottua ja kitattua.

Ruiskukitin jälkeistä hiontaa

Ruiskukitattua pintaa oli todella helppo hioa karkeudella X00. Parannettavia kohtia kuitenkin löytyy edelleen - Yksi heikompi kohta avattiin ja kitattiin uudelleen supersoftilla. Sen lisäksi kitattiin useita pienempiä kohtia.

Ruiskukittiä pintaan

Kansi ruiskutettiin Soudal Spray Fillerillä, joka on polyesteripohjainen ja kaksikomponenttinen ruiskukitti. Tällä tavaralla pienet epätasaisuudet pitäisi piiloutua hyvinkin - se nähdään seuraavalla kerralla kun päästään taas hiontahommiin.

Ruiskutus tehtiin Bilteman "ammattikäyttöön" tarkoitetulla maaliruiskulla (29,90€), johon piti hankkia suuremmalla aukolla varustettu suutin. Spray Fillerin ohjeissa taisi olla, että ruiskun suuttimen koon pitäisi olla 2,4 mm. Biltemasta ostettin ruiskun lisäksi suurin 2,2 mm suutin. Ostos meni hiukka peffalleen kun suutinta paikalleen viritellessä huomattiin yhteensopimattomuus - epähuomiossa (joku voisi syyttää huolimattomuudesta, minä syytän Biltemaa huonoista merkinnoistä) tuli ostettua väärän ruiskun suutin.
 

Ruiskun valintaperusteena oli alunperin (hinta ja) yläpuolinen maalisäiliö. Nettikirjoitusten mukaan se on käyttökelpoisampi, koska yläsäiliötä voi tarvittaessa täyttää pienelläkin maalimäärällä.

Ruiskussa oli mukana 1,4 mm suutin, joten sillä mentiin kun lisävarusteena hankittu suurempi suutin ei ruiskuumme sopinut - ja hyvin toimi.

Ruiskukittauksen jälkeen näytti, että lopputuloksesta tulee hyvä. Kuvia ei valitettavasti ole tarjolla, kun kameran akusta sattumoisiin loppui virta.

Kittaamista ja hiomista

Kannen lestiä on taas hiottu ja kitattu parin kerran verran. Kitattavat kohdat ovat niin pieniä, että kittiä menee lusikallinen tai pari kerrallaan. Kuitenkin, vaikka kuinka kitataan niin aina löytyy uusia korjattavia kohtia.

Harmaata pintaan

Kannen lesti maalattiin harmaalla maalilla, jotta saatiin käsitys tähän mennessä tehdyn työn laadusta. Hyvältä näytti.

Hiontaa

Lestiä hiottiin torstaina pari henkilötyötuntia. Kulmat ja kansiluukkujen paikat vaativat vielä reilusti hiottavaa. Kittiäkin tarvitaan, mutta vähäisen pinta-alan vuoksi ei kovinkaan paljon.

Muutto uuteen rakennuspaikkaan

Kesä on ohi ja projekti piti saada autokatoksesta neljän seinän sisälle. Onneksi saatiin käyttöön tilat erään yrityksen nurkista.

Kuva: Lesti on ajettu sisään uuteen rakennuspaikkaan

 

Kuva: Työpiste oli yläkerrassa, jonne lesti/runko piti kantaa

Kuva: Kulkureitti oli jossain määrin hankala viisimetriselle rungolle

Kuva: Vasemmalla puolella on rungon muotti, jossa makaa valmis runko.

Kittausta

Kansiluukkujen paikkoja ja laipioita tuli kitattua parin satsin verran. U-Polin kittipurkki vetelee viimeisiään joten täytyy käydä ostoksilla ensiviikolla. Kannen lestiin on mennyt kittiä noin 4 litraa.

Hionta jatkuu

Tänään meni pari tuntia pääasiassa laipioiden ja kansiluukkujen paikan hionnassa. Kulmia on monta, joten Deuzerin (Hong Kong) 10 euron kärkihiomakone osoittautui käyttökelpoiseksi. Valitettavasti kärkihiomakoneen pölynimuriliitäntä on niin  iso, että se ei mahtunut kiinni pölynimuriin kiinni - sittemmin lähes pölyttömään työskentelyyn tottuneelle tämä otti suunnattomasti päähän. Ellipsin muoto ei ole kaikkein helpoimpia hioa. Ahtaimmissa paikoissa raspiroopellekin olisi ollut käyttöä, mutta se ei tähän hätään ollut käytettävissä.

Laipiot alkavat näyttämään hyvältä, mutta kansiluukkujen paikoissa riittää vielä kitattavaa ja hiottavaa.

Hiontaa ja kittausta

Tänään tuli hiottua kansi loppuun. Aikaa meni noin tunti. Lähes kaikki isot pinnat alkavat olla nyt hyvässä kunnossa, joten oli aika mennä yksityiskohtiin. Pienet kolot tuli kitattua kevyesti. Jotta ne kittausvaiheessa löytyvät nopeasti, ennen kuin kitti jämähtää käsiin, ne tuli merkattua punaisella tussilla. Kansiluukkujen kohdat, nurkat ja etulaipio tuli kitattua vielä tukevasti kahden mällin verran. Etulaipion pyöreä muoto on sen verran haastava että sen kanssa voi mennä vielä tovi. Jatkuu hionnalla ...